Puhe Leenan muotokuvan paljastustilaisuudessa Oulun Teatterissa:
”Koska ajattelin Leenan olevan oululaisittain tälläinen Grande Dame niin pieni juhlallisuus kuvassa olisi aivan suotavaa. Tämähän piirre jo luonnostaan on hyvissä muotokuvissa. Tämä juhlallisuus tuo kuitenkin helposti kuvaan ulkokohtaisuutta ja virallisuutta, ja täten tämän annostelussa täytyy olla varovainen, koska liialti tarjoiltuna lopputulos on puiseva ja jäykkä, jotka ominaisuudet Leenan persoonasta kuitenkin puuttuvat…
Sommitelussa otin Leenan hahmon aivan pikkuriikkisen luonnollista kokoaan isompana, siten että figuuri elää tilassa ja on luonnollisessa suhteessa taustaansa ja ympäristöönsä.
Kasvot maalasin puolivaloon ja –varjoon, joka on mielestäni täysipainoisin tapa esittää ihmiskasvot kuvapinnassa. Varjo rinnastuu valoon, ja päinvastoin, ja synnyttävät kasvojen piirteet.
Halusin kuvaan läsnäolon tunnun.
Hyvä maalaus kestää aikaa ja vanhetessaan oikein tehty öljyvärimaalaus vain paranee; värit syvenevät ja värikerrokset muuttuvat läpikuultavammaksi, ja kuitenkin henkilöt, ja hahmot, ovat ikuisesti läsnäolovia, samalla tavoin kuin syntyhetkelläänkin, ja jotka vielä vuosikymmenien jälkeen kertovat aikamme kulttuuriponnisteluista.”
t. 044-333 99 77